Talousmedia on se osa mediakenttää, josta eivät aiheet koskaan lopu. Talousasiat kiinnostavat kaikkia ihmisiä, yrityksiä, yhteisöjä ja medioita, sillä talousasiat vaikuttavat joka päivä meidän jokaisen arkeemme. Seuraavat otsikot ovat jo medioissa julkaisua vaille valmiina. Kannattaako talousmediaan tarjota myös positiivisia uutisia? Entä missä menee median moraalin raja tarjoilujen suhteen?

  • ”Media käsittelee vain negatiivisia asioita!”
  • ”Miksi pitää aina kaivaa ihmisten tunkioita ja etsiä vain epäkohtia maailmasta?”
  • ”Julkaisisitte edes joskus myös meidän firmasta positiivisia uutisia!”
  • ”Onko maailma toimittajien mielestä todellakin noin synkkä ja murheellinen paikka…?”

Yleisiä väitteitä, jotka kohdistuvat mediaan, mutta talousmediaan aivan erityisesti. Amerikan presidentin lisäksi samaa mieltä mediasta ovat monet muutkin.

Median perustehtäviin kuuluu yhteiskunnallisten epäkohtien selvittäminen. Vielä enemmän media haluaa palvella maksavaa yleisöään. Kaikki mediauutisointi ei ole negatiivista eikä jokaisen uutisaiheen tarvitse olla synkkääkin masentavampi skuuppi, joka on kaivettu esiin maailman erilaisilta kaatopaikoilta.

Media – myös talousmedia – on todellisuudessa kiinnostunut lähes kaikkien yhteisöjen asioista, kun aihe ja ajankohta ovat sopivia. Uutispäivän tarjonta määrää kuitenkin aika pitkälti, mikä milloinkin uutiskynnyksen ylittää. Kaikki kiinnostavat uutiset eivät mediaan samana päivänä mahdu.

Tarjoa toimittajalle lounas – tai odota, että hän tarjoaa sen sinulle

Median moraalista keskustellaan jatkuvasti. Myös median sisällä. Useille tiedottajille ja markkinoijille tulee eteen tilanne, jossa olisi houkuttelevaa kutsua toimittaja lounaalle tai johonkin tilaisuuteen, jossa olisi runsaat tarjoilut ruoan ja juoman suhteen. Uskaltaako toimittajan kutsua paikalle ilman korruptioepäilyjä?

Toimittajakin on nälkäinen vähintään kerran päivässä, joten ainakin lounaan saa aina tarjota. Raja menee siinä, jos tarjoilu alkaa tuntua kohtuuttomalta.

Kannattaa muistaa, että homma voi toimia joskus toisinkin päin: myös toimittaja saattaa olla se, joka tarjoaa haastateltavalle henkilölle lounaan.

Tiedotustilaisuuksiin ei enää ehditä

Kun puhutaan suomalaisesta talousmediasta, niin yleensä silloin viitataan seuraavaan viisikkoon: Taloussanomiin, Kauppalehteen, Talouselämään, Hesarin talousosastoon ja Ylen talousuutisiin. Suomalaiset yrityspäättäjät seuraavat näiden lisäksi varsin laajasti myös kansainvälistä talousmediaa.

Suomalaisia taloustoimittajia on vain rajallinen määrä, joten jokaiseen tiedotustilaisuuteen ei porukkaa riitä. Varsinkaan tilanteessa, jossa yt-neuvottelujen seurauksena väki toimituksista vähenee jatkuvasti.

Nykyisin hyvä tiedote ajaa aivan saman asian kuin tiedotustilaisuuskin. Näin varsinkin silloin, jos tiedotustilaisuudessa ei ole tarjolla mitään olennaista lisätietoa, jota ei olisi voitu jo tiedotteessa kertoa.

Moni talousmediassa toivoo: ”Älä soita meille turhan takia!”

Tiedottajat ja markkinoijat keskustelevat loputtomasti aiheesta, millainen on hyvä mediatiedote. Ja millainen puolestaan huono. Moni yrittää saada tiedotteilleen lisää huomiota soittamalla taloustoimituksiin.

Toimitusten ja talousjournalistien näkökulmasta on kauheinta usein juuri se, että ensin lähetetään tiedote toimitukseen sähköpostilla ja sitten soitetaan heti perään varmistelusoitto, että ”tulihan se meidän tiedote nyt varmasti perille?”

Jos soitat toimitukseen, niin valmistaudu kunnolla ja kerro puhelimeen vastaavalle toimittajalle ainakin jokin sellainen kiinnostava ja uusi tieto, näkökulma tai yksityiskohta, jota ei ollut jo mainittu hetki sitten lähettämässäsi tiedotteessa.

Näin et syyllisty kaikkia ärsyttävään puhelinmyyntiin, vaan pystyt tarjoamaan puhelullasi medialle aivan oikeaa lisäarvoa.