Osaatko sinä tai organisaatiosi vinkata talousmedialle, miltä talouskehityksen suunta näyttää loppuvuonna ja ensi vuoden puolella? Mikä kiinnostaa talousmediaa ja mikä ei? Kysyimme Kauppalehden toimittajalta, miten viestien ja tiedotteiden tulva koetaan toimituksessa, millaisia viestejä pidetään tärkeinä ja mitkä sivuutetaan.

Journalistisesti toimitetun median kestohaaste on yleisön kasvanut tiedonjano, joka ei kuitenkaan oikein kohtaa median jatkuvasti supistuvien resurssien kanssa. Toimittajat eivät enää millään ehdi jokaiseen tiedotustilaisuuteen. Tiedotteita tulee toimituksiin paljon, joten niiden tekemisessä on panostettava rautaiseen sisältöön, jotta saisit median kiinnostumaan juuri sinun tiedotteestasi.

Mikä kiinnostaa talousmediaa oikeasti syksyllä 2018 ja keväällä 2019?

– Tänä syksynä talouskehityksen suunta on yksi isoista teemoista. Jatkuuko talouden kasvu ja millaisena? Tuleeko korjausliikettä osakemarkkinoille? Kevään vaalit lähestyvät ja politiikassa sauna lämpenee. Siihen liittyen eri puolilla yhteiskuntaa hiotaan lobbauspyrkimyksiä, kertoo Kauppalehden taloustoimittaja Hanna Eskola.

Tiedotteeseen mukaan faktat – ei markkinointihöttöä

Eskolan mielestä perinteinen lehdistötiedote on toimiva työkalu toimittajalle silloin, kun tiedotteesta löytyvät tarvittavat faktat, kuten esimerkiksi tulosluvut, investoinnin arvo tai yrityskaupan koko.

– Tiedotteita tulee meille valtavasti, mutta toimituksen perustyötä on katsoa, mihin niistä tartutaan. Markkinointiviestinnälliset tiedotteet eivät herätä kiinnostusta. Arvostan perinteisiä hyvän viestinnän lähtökohtia kuten avoimuutta, jatkuvuutta, rehellisyyttä, tarkkuutta myös tiedotteissa, listaa Eskola.

Soitto mediaan voi olla hyödyllinen

Yksi tapa nostaa omaa tiedotetta ja uutisaihetta esille mediassa on soittaa mediaan. Suhtautuvatko toimittajat soittelevaan tiedottajaan kuin puhelinmyyjään?

– Puheluita tulee paljon sekä toimittajalle että uutisdeskiin. On monesti hyödyllistä, että tulossa olevia tiedotustilaisuuksia, nimityksiä tai joitain muita uutisia vinkataan ja alustetaan etukäteen embargolla. Se helpottaa toimituksen työnkulun suunnittelua, toteaa Eskola.

Tiedotustilaisuudet kiinnostavat mutta aika ei riitä

Lehdistö- ja tiedotustilaisuuksia järjestetään nykyään vähemmän kuin ennen. Syykin on Eskolan mielestä selvä, sillä toimittajia on aikaisempaa vähemmän, työtahti kiireisempi jan aikapaineet kovat.

– Tiedotustilaisuuksia pidetään edelleen, mutta selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Monesti hyvä tilaisuus pitää jättää väliin yksinkertaisesti kiireen vuoksi ja reagoida siihen esimerikiksi vain tiedotteen pohjalta. Tämä on sääli, sillä toimittajan kuuluisi olla liikkeellä, harmittelee Eskola.

”On selvää, että toimittajiin pyritään vaikuttamaan”

Median, sen tietolähteiden ja yleisön välillä on jatkuvasti jännitteitä. Kaikki yrittävät vaikuttaa toinen toisiinsa eri tavoin. Kuka painostaa ja ketä? Mitä tapahtuu, jos toimitustyössä tapahtuu virheitä?

– On selvää, että toimittajiin pyritään vaikuttamaan. Meillä on oltava oma rooli ja alan ohjeet kirkkaana mielessä. Kiistatilanteissa kädenvääntö saattaa olla reipastakin, kertoo Eskola.