Kriisiviestintä ja sähkökatko liittyvät olennaisesti toisiinsa. Eivät tosin siksi, että katkoja tapahtuisi Suomessa kovin useasti. Ne liittyvät toisiinsa, koska koko suomalainen yhteiskunta on täysin riippuvainen sähköstä. Lue Fingridin Marjaana Kiviojan kriisiviestintävinkit ja varaudu talven paukkupakkasiin ajoissa.

Pitkät sähkökatkot ovat Suomessa melko harvinaisia. Jokaisen organisaation kannattaisi kuitenkin miettiä, miten se pärjää sähkökatkon sattuessa. Ja kuinka se voi tavoittaa asiakkaansa ja sidosryhmänsä, kun netti ei enää toimi. Sähkökatkon aikana myös henkilöstön läppärien ja kännyköiden akut tyhjenevät vauhdilla.

Fingridin Marjaana Kivioja listaa asioita, jotka olisi syytä ottaa huomioon jokaisessa organisaatiossa sähkönjakeluhäiriöiden varalle:

  1. Varmista työntekijöiden turvallisuus. Miten toimii poistuminen sähkökatkon aikana työpaikalta? Toimivatko hissit varavoimalla vai pimeneekö kiinteistö? Entä sähkölukitut ovet? Aukeavatko ne myös ilman sähköä?
  2. Selvitä, toimiiko kiinteistön vesihuolto sähkökatkon aikana. Usein vedenjakelu loppuu hyvin nopeasti sähkökatkon alettua. Myös pakasteet alkavat sulaa uudemmissa ja kalliimmissakin pakastimissa. Varmista, ettei synny vesivahinkoja sulavista pakasteista yms.
  3. Puhelinliikenne ja verkkoliikenne lakkaavat toimimasta sähkökatkon pitkittyessä. Mikä vaikutus tällä on liiketoimintaasi?

Harjoittele kriisiviestintätilanteita etukäteen

Kiviojan mielestä kriisiviestintäohjeiston on oltava osa organisaation normaalia toimintaa. Siinä ei saa olla mitään sellaista, mikä ei tulisi automaattisesti toimintaohjeena jokaisen ”takaraivosta”.

– On hyvä pystyä toimimaan automaattisesti ja intuitiivisesti erityisesti poikkeavissa tilanteissa. Kiisiviestintää on hyvä harjoitella säännöllisesti erilaisten kriisiharjoitusten yhteydessä, muistuttaa Kivioja.

Kriisiviestintä ja sähkökatko voivat kohdata myös kesällä

Talvella varsinkin lämmitys aiheuttaa sähkönjakeluun kulutuspiikkejä. Kesällä sähkönjakelun haasteena on jäähdytys ja myös voimaloiden huoltoseisokit voivat tuottaa jakeluun hankaluuksia. Tai onnettomuudet.

– Useimmin sähköpulan odotetaan osuvan kireimpien pakkasten ajanjaksolle tammi-maaliskuulle. Viime heinäkuussa näimme kuitenkin poikkeuksellisen sähköpulailmoituksen, joka syntyi Fingridin sähköaseman tulipalon seurauksena, kertoo Kivioja.

– Luonnollisesti kylminä talvipäivinä sähköpula aiheuttaa vakavampia seurauksia kuin valoisana kesäpäivänä. Teknisen vian seurauksena sähköpula voi kuitenkin iskeä myös kesällä, kuten näimme viime kesänä.

Kriisiviestintäsuunnitelman on sen vuoksi oltava valmiina 24/7 ja kunnossa vuodenajasta riippumatta.

Jo tunnin sähkökatko aiheuttaa suuria ongelmia

Suomi ja koko muu kehittynyt maailma pyörii sähkön ja muun energian voimilla. Jos töpselistä ei tule sähköä, niin ongelmia syntyy nopeasti kaikkialla.

– Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Kantaverkko ja sen yhdistämä koko maan kattava sähköjärjestelmä on laajin ja vaikutuksiltaan merkittävin infrastruktuuri maassamme, toteaa Kivioja.

Verkon käyttövarmuuden on oltava erinomainen, sillä häiriöt verkossa tuntuvat pahimmillaan koko maassa.

– Laaja-alainen sähkökatko näkyy sähkönkäyttäjälle pahimmillaan välittömästi, mutta useimmiten pitkäkestoisessa sähkökatkossa haitalliset vaikutukset alkavat näkyä noin tunnin sisällä sähkökatkon alkamisesta.