Kiinnostava uutinen tapahtuu tänään ja siitä myös kerrotaan mediassa tänään. Tai viimeistään huomenna. Jos toimitettu media ei uutisen kiinnostavuutta jostain syystä ymmärrä, niin some pitää kyllä huolen, että kiinnostava asia pääsee varmasti julkisuuteen. Miksi kuitenkin edelleen luemme, kuuntelemme, katselemmme ja seuraamme journalistien juttuja medioista, vaikka kaikki samojen uutisten perustiedot löytyvät jo somestakin? Olisiko niin, että toimitettu media ei ole jatkuvasta parjaamisesta huolimatta kuitenkaan valemedia?

Mediasuhteiden rakentamisen kannalta on täysin välttämätöntä tietää, miksi joku asia on uutinen ja toinen ei. On tiedettävä, mikä on uutisen anatomia, mitä ominaisuuksia siltä vaaditaan ja mikä juuri sinun tarjoamastasi uutisaiheesta tekee medialle kiinnostavan ja merkityksellisen.

Kulutamme päivästämme huomattavan suuren ajan median parissa. Jatkuvasta vale-media-vouhkauksesta huolimatta me myös luotamme toimitettuun mediaan paljon enemmän kuin puolituttujen tekemiin somepostauksiin. Ylilyöntejä ja virheitä tapahtuu toimituksellisessakin mediassa, se on aivan selvä.

MV-lehden tapaisia pelkkään petokseen perustuvia medioita ei Suomessa kuitenkaan juurikaan seurata, vaan me uskomme täällä koivun ja tähden alla edelleen perinteiseen journalismiin. Siksi mediasuhteiden rakentaminen, niistä huolehtiminen ja niihin panostaminen kannattaa Suomessa myös tulevaisuudessa.

Erilaiset mediat, uutispäivät ja uutiskriteerit

Uutispäivät vaihtelevat todella paljon. Keskustelun aikaansaaminen toimitetussa mediassa ja siihen aktiivisesti osallistuminen ovat monen organisaation tavoitteena. Mediauskottavuutta on vaikeaa ja kallista ostaa, mutta onneksi uskottavuuden voi median kautta ansaita. Itsestään se ei kuitenkaan tapahdu.

Jos sinä haluat saada omalle asiallesi huomiota mediassa, on sinun tunnettava itsellesi tärkeiden medioiden uutiskriteerit:

  • Minkälainen asia, tuote, palvelu tai tapahtuma on uutinen Kauppalehdessä näkökulmasta? Minkälaisia uutisia minun toimialaltani on julkaistu viime aikoina?
  • Mistä aiheista Tekniikka ja Talous kirjoittaa tänään? Mitkä olivat sen aiheet eilen?
  • Miksi Hesari julkaisee juuri tämän laajan artikkelin meidän firmamme uudesta pomosta laajasti printtinä, mutta tuon toisen tuoteuutisemme vain hyvin lyhyesti verkossa?
  • Minkälaisia blogeja Uudessa Suomessa on julkaistu lähiaikoina? Mitkä niissä nostetut teemat ovat nousseet yleisemmiksikin keskustelunaiheiksi mediassa?
  • Tunnetko nuorison ja sen ajattelutavan? Mitä nuoriso odottaa medialta? Mitä nuorisomediat toivovat yrityksiltä ja yhteisöiltä?

Kun osaat vastata noihin kysymyksiin, saat myös omat viestisi toimituksellisessa mediassa paljon helpommin esille.

Uutiskriteerit eivät vaihdu kuin kesä- tai talviaika

Medioiden uutiskriteerit ovat yleensä melko pysyviä. Ne eivät vaihdu päivittäin, viikottain tai vuosittainkaan, vaikka uutiset tiuhasti vaihtuvatkin.

Median viihteellistyminen on muuttanut pelisääntöjä melkoisesti. Nykyisin viihdemediaa ja laatumediaa on aikaisempaa vaikeampaa erottaa toisistaan yksittäisten uutisten perusteella. Yhteisöllesi tärkeitä medioita aktiivisesti seuraamalla voit kuitenkin löytää sen logiikan, jonka mukaan kukin media omia uutisiaan synnyttää.

Eräs hyvä ja maksuton palvelu suomalaisen median seuraamiseen on vuodesta toiseen Ampparit. Suosittelen testaamaan, jos Ampparien käyttö on päässyt joksikin aikaa unohtumaan (… kuten minulla itselläni pääsi käymään …).

Mediasuhdemarkkinoilla on pysyvä epätasapaino

Median toiminta ei ero monesta muuusta markkinasta. Toinen osapuoli – yhteisön tiedottaja tai markkinoija – tarjoaa asiaansa esimerkiksi tiedotteen välityksellä mediaan, toinen osapuoli – media – taas joko ostaa tai on ostamatta tarjotun aiheen. Jos myyntityö onnistuu toivotulla tavalla, löytyy tiedotteen sisältö hetken päästä mediasta jossain muodossa.

Markkinamekanismeissa tuppaa usein olemaan häiriöitä ja hankaluuksia, toimialasta riippumatta. Media-alalla epätasapaino syntyy siitä, että tarjontaa on huomattavasti enemmän kuin kysyntää. Tiedotteita satelee toimituksiin päivittäin jopa satoja, mutta lopulta vain muutaman pohjalta tehdään uutisia.

Siksi jokaisen lähettämäsi tiedotteen olisi oltava aina kiinnostava ja sen aiheen hyvin merkittävä median maksaville asiakkaille. Siis median kuluttajille, eli lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille.