Talousmedian tavoittaminen ei ole helppoa. Taloustoimituksiin satelee aivan jatkuvasti mediatiedotteita, puheluja, kutsuja ja somesisältöjä kaikista mahdollisista kanavista. Huomion saaminen vaatii siksi sekä osaamista että tilannetajua. Vinkki 1: Kesän alla kannattaa talousmediaankin tarjota kesäisiä aiheita.

Jos haluat saada viestejäsi läpi mediassa, on sinulla oltava ajankohtaista sisältöä tarjottavana. Tässä on Taloussanomien Elina Rannan lista ja vinkit sellaisista aiheista ja teemoista, jotka heitä kiinnostavat keväällä 2018:

  • kesälomat
  • kesämökit
  • uusien työpaikkojen avautuminen
  • tavallisten ihmisten ja yrittäjien menestys-, selviytymis- tai elämänmuutostarinat
  • paljon esillä olleet yritystuet
  • jätevesiasetus
  • taksilain uudistus.

Uskottava lähettäjä ja toimiva otsikko

Taloustoimituksien posteihin tulee päivittäin tuhansia meilejä, ja myös toimittajien henkilökohtaisen postien tiedotetulva on valtava. Niitä läpi käyvä toimittaja tai uutispäällikkö päättää usein jo lähettäjän ja otsikon perusteella sekunnissa, avaako viestin vai ei. Talousmedian tavoittaminen onnistuu kuitenkin niiltä, jotka osaavat mediapelin kaikkia hyödyttävät säännöt.

– Lähettäjäorganisaation nimi painaa eniten, mutta myös otsikoinnilla on iso merkitys. Avainsanat ajankohtaisaiheisiin, selvät juttuvinkit, ”tutkimus”, ”selvitys”, ”kysely”, ”vertailu”, ”listat”, ”ohjeet” – näillä sanoilla voi tiedotteen otsikoinnissa erottautua. Jos tiedotteesi otsikko on sen sijaan ”YRITYS X kasvaa vahvasti toimialaa voimakkaammin” – ei sinulla ole mitään toivoa, varoittaa Ranta.

Talousmedian tavoittaminen puhelimella? Toimiiko?

Jos sähköpostilla ja maapostilla on haasteellista tavoittaa talousmediaa, niin miten toimisi puhelin? Kannattaako talousmediaan soittaa?

– Saan viikoittain puheluita, joista osa on turhia. Siis sellaisia, joista kuulee, että tiedottaja ei itsekään usko lähestyneensä organisaationsa kannalta oikeaa kohdemediaa tai usko juttuideansa läpimenoon, kertoo Ranta.

Pääosin Rannan saamat yhteydenotot ovat kuitenkin ammattimaisia. Tärkeintä olisi kertoa selkeästi ja nopeasti mitä aihe koskee, miksi ajattelee sen kiinnostavan lukijaa, ketä on ajatellut haastateltavaksi, onko asialla uutisarvoa? Tiedottajalla olisi myös hyvä olla tarjolla puhelua syventävää lisätietoa, jota voisi lähettää mediaan meilin kautta.

– Olenkohan minä ensimmäinen vai jo viides toimittaja, jolle tarjotaan tätä aihetta?, on Rannan mielestä myös aika olennainen tieto kiinnostuksen herättämisen tai nuukahtamisen kannalta.

Järjestä lehdistötilaisuus vain erityistapauksessa

Sähköposti ja puhelin eivät kumpikaan takaa medianäkyvyyttä. ”Nyt sain loistavan idean! Järjestetäänpäs perinteinen lehdistötilaisuus, niin saadaan median huomio!” Hmm, mieti kuitenkin hetki ennen kuin toimit.

– Lehdistötilaisuuksia järjestetään yhä melko paljon. Yleinen puheenaihe toimittajien ja viestijöiden keskuudessa on jo pitkään ollut se, että niihin ei ole resursseja osallistua ellei kyseessä ole poikkeuksellisen isosta tai mielenkiintoisesta uutisaiheesta. Lehdistötilaisuuden pitäisi aina tuottaa lisäarvoa suhteessa samaan aikaan julkaistavaan lehdistömateriaaliin, muistuttaa Ranta.

Painostetaanko mediaa Suomessa?

Toimittajat ja mediat ovat jatkuvasti erilaisten vaikutusyritysten kohteena. Onko Ranta kohdannut suoranaista painostusta yrityksien ja yhteisöjen suunnalta?

– Koen harvoin suoranaista painostusta tai vihamielisiä reaktioita. On näitäkin joskus. Luulen, että toimittajakontakteihin valmennetaan nykypäivänä melko paljon, mikä näkyy siten, että karkeaa painostusta ei hirveästi harrasteta.

Toimitustyössä tapahtuneisiin virheisiin reagoidaan kuitenkin nykyisin aikaisempaa helpommin.

– Juttujen julkaisun alla saatetaan käydä paljon vääntöä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Varsinkin, jos aiheeseen liittyy negatiivista julkisuutta. Koen tämän olevan vain osa työtäni. Oikaisupyynnöt ovat lisääntyneet nykypäivänä paljon, ja virheistä ilmoitetaan hyvin herkästi. Ilmiö näkyy myös JSN:ssä, ja toimitusten sisäisissä linjauksissa aiheesta puhutaan, kertoo Ranta.