Mikä Hesaria kiinnostaa keväällä 2018? Ainakin työn murros, sote ja ympäristö. Kun löydät uusia näkökulmia jo pinnalla oleviin uutisaiheisiin, saat Helsingin Sanomien lisäksi monen muunkin median kiinnostumaan sinusta. Mutta miten Hesari hyödyntää somea uutisoinnissaan?

Helsingin Sanomien toimitussihteeri Verna Vuoripuro vastaa listan muodossa otsikon kysymykseen ”mikä Hesaria kiinnostaa?” Vuoripuron mukaan sekä hänen että toimituksen kiinnostus kuitenkin vähenee huomattavasti, jos jo esillä olleisiin uutisaiheisiin ei ole tarjolla uusia näkökulmia. Tässä lista:

  • työn murros
  • sote
  • Yhdysvaltain poliittisen mylläkän seuraukset
  • ympäristö & kierrätys.

– Mikä Hesaria kiinnostaa alle 45-vuotiaiden lukijoiden kohdalla? Niitä ovat esimerkiksi sellaiset kevyemmät teemat, kuten parisuhde ja hyvinvointi. Alle 45-vuotiaat ovat myös kiinnostuneita yllättävistä ja kiinnostavista henkilötarinoista, vinkkaa Vuoripuro.

Jos kysyntä ja tarjonta maailmassa koskaan kohtaavat, niin epäilemättä ainakin tämän artikkelin lukeneet viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset osaavat pian tarjota Vuoripurolle ja Hesarille juuri noiden aiheiden mukaisia sisältöjä.

Mikä Hesaria kiinnostaa? Ei ainakaan puffi

Miten kiinnostavia sisältöjä kannattaa Vuoripurolle tarjota? Tiedotespämmiä ja mainoshuttua vaan surutta toimitussihteerin meili täyteen? No ei, sillä Vuoripuro arvostaa jotain ihan muuta.

– Henkilökohtainen yhteydenotto on paras tapa lähestyä minua. Sellainen viesti, josta näkyy, että lähettäjä tuntee vastaanottajan erikoistumisalueen ja työnkuvan. Jos tarjoaa aihetta, sen on tärkeää olla joko uutisarvoinen tai muuten aidosti journalistisesti kiinnostava, painottaa Vuoripuro.

– ”Hei, meiltä on tulossa tosi kiinnostava uusi tuote, haluaisitko tehdä jutun” -tyylisiä yhteydenottoja tulee paljon, mutta ne ohitan lähes poikkeuksetta. HS ei tee puffijuttuja, joten puffikärjellä aiheita on meille turha tarjota.

Hesaria kiinnostavia aiheita ei kannata piilottaa jaarittelun alle

Jokainen media saa päivittäin useita kymmeniä tiedotteita, joissa ehdotetaan medialle sisältöaiheita. Myös Vuoripuro lukee työpäivinään kymmeniä tiedotteita.

– Hyödyllisiä ovat uutisarvoiset tiedotteet, joissa uutinen käy ilmi heti otsikosta ja tiedotteen alusta. Älä piilota kiinnostavimpia pointteja taustajaarittelun perään, vaan mene suoraan asiaan, kehottaa Vuoripuro.

– Turhia ovat HS:n kannalta puffihenkiset tiedotteet tai jutuiksi naamioidut epäuutiset, tyyliin ”Matkatoimiston tekemä kysely paljastaa, että suomalaiset tykkäävät lomailla”.

Hesarin some = Facebook, Twitter ja Instagram

Some on medialle tunnetusti sekä uutislähde että jakelukanava. Vuoripurolle some on hyvin tuttu, sillä hän hallinnoi Hesarin somekanavia, eli Twitteriä, Facebookia ja Instagramia.

– Käytän somea päivittäin uutisseurantaan. Twitteriä tarvitaan erityisesti politiikan uutisten seuraamiseen, Facebookista puolestaan voi yhä bongata puheenaiheita. HS.fi:hin tulevan liikenteen kannalta somekanavista merkittävin on FB, kertoo Vuoripuro.

”Jospa saisin kirjoittaa artikkelin hänestä…”

Vuoripuro haluaisi juuri nyt kirjoittaa artikkelin komediakäsikirjoittaja Justin Simienistä. Hän ottaa Vuoripuron mielestä freesisti ja satiirin keinoin kantaa rasismiin, vähemmistöjen oikeuksiin sekä nykypäivän vihapuheen ja trollien täyteiseen verkkokeskusteluun.

– Simien tarkastelee kuohuttavia teemoja kylmäpäisesti ja oivaltavasti – hän on uusi, hauska ääni tässä ikiaikaisessa ja paikoin uuvuttavassakin keskustelussa, toteaa Vuoripuro.