Nuorisoa kiinnostava sisältö ei innosta setiä ja tätejä, mutta on juuri sitä, mitä alle kolmekymppinen haluaa nähdä, kuulla tai lukea. Nuorisoa kiinnostaa some erityisen paljon, mutta kiinnostaako mikään muu? Ylen nuorisomedioiden päällikkö Antti Hirvosen mukaan myös uutisjournalismi on nuorison agendalla edelleen. Mitä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisen pitäisi nuorison kiinnostuksen kohteista ymmärtää?

Yle määrittää tekemisensä avuksi ikäryhmiä, jotta se voisi paremmin tarjota kaikille sopivaa sisältöä. Lapset ja nuoret määritellään Ylessä alle 15-vuotiaiksi ja nuoriso 15-29 -vuotiaaksi.

– Nuorta kohderyhmää määrittää muutama tekijä, joka erottaa sen vanhemmista ikäryhmistä. Näitä ovat vahva mobiilin ja somen käyttö, toteaa Hirvonen.

– Sosiaalinen media on iso osa alle 30-vuotiaiden nuorten elämää. Tästä syystä Ylen nuorisomediat YleX ja Yle Kioski tarjoavat sisältöä kattavasti suoraan niille eri sosiaalisen median alustoille, joilla etenkin juuri nuoret digiaikaansa kuluttavat. Juuri nyt näyttää siltä, että YouTube on yksi suosituimmista somepalveluista nuoressa ikäryhmässä ja siellä YleX:llä ja Yle Kioskilla on kasvavat kanavat jo olemassa, vahvistaa Hirvonen.

Nuorisoa kiinnostava sisältö ei synny ilman nuoria

Jos nuoriso on nimenomaan somessa, varsinkin Youtubessa, ja nimenomaan mobiilisti, niin varmasti myös viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten on syytä ottaa tämä omassa toiminnassaan huomioon. Kaikkien yritysten ja yhteisöjen pääkohderyhmä ei ole nuoriso, mutta lähes kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä kiinnostavat varmasti myös lapset ja nuoriso.

– Ylen tavoite on tarjota suomalaisille entistä henkilökohtaisempaa palvelua. Ikään katsomatta. Muun muassa Yle Tunnuksen kautta olemme rakentamassa palveluita, jotka personoivat sisällön kullekin suomalaiselle sopivaksi. Tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi Uutisvahti-applikaatio, vinkkaa Hirvonen.

Kysymykseen siitä, kuinka ”Ylen sedät ja tädit” osaavat pysyä nuorison vauhdikkaassa menossa katu-uskottavasti mukana, löytyy Hirvoselta selvä ja lyhyt vastaus.

– Palkkaamalla nuoria työntekijöitä.

Journalistinen sisältö kiinnostaa

Perinteinen uutisjournalismi on eräs nuorisoa kiinnostava sisältö, kuten on ollut aina ennenkin. Perinteisen median kanavat eivät kuitenkaan osaa välttämättä ottaa nuorison toiveita huomioon.

– Median täytyy katsoa peiliin ja tarjoilla nuorille journalismia niin, että se on muodoltaan ja kerrontatavaltaan heitä kiinnostavaa ja että se on jaeltu oikeilla alustoilla. Hyvä esimerkkki uutisten kiinnostavuudesta on esimerkiksi tubettaja Roni Back, joka tarjoilee nuorille oman uutislähetyksensä kanavallaan. Tähän suuntaan perinteisenkin median on ymmärrettävä myös mennä, Hirvonen pohtii.

Musical.ly on varsinkin tyttöjen kanava

Somekanavien suosio vaihtelee sekä nuorison että aikuisten keskuudessa. Kun vanhemmat ja aikuiset – ”sedät ja tädit” – alkavat osoittaa kiinnostusta aikaisemmin nuorison suosiossa olleita somepalveluja kohtaan, alkaa nuorison kiinnostus näitä palveluja kohtaan laskea. Miten Yle ottaa tämän huomioon?

– YouTube ja Instagram ovat Ylen nuorisomedioille juuri nyt ne alustat, joihin satsaamme. Uskomme nuorten käyttävän tällä hetkellä eniten juuri näitä kanavia. Musical.ly tuntuu eräänä uutena kanavana nousevan nyt varsinkin nuorten tyttöjen keskuudessa, paljastaa Hirvonen.

Facebook porskuttaa kohuista huolimatta

Aika-ajoin toistuu sama väite, jonka mukaan nuoriso on jo lähes hylännyt Facebookin. Viime aikojen tietovuodot eivät ole ainakaan parantaneet Facebookin mainetta. Hylkäävätkö Facebookin nyt kaikki muutkin?

– Nuoriso ei ole Facebookia hylännyt. Eivätkä muutkaan, ainakaan isossa kuvassa. FB:llä menee paremmin kuin koskaan. Nuoret ovat myös Facebookissa, mutta se on heille enemmän uutisvirta, jota he kuluttavat sen sijaan että itse tuottaisivat sinne sisältöä, kertoo Hirvonen.