Medianäkyvyys kiinnostaa monia, mutta miten sitä saisi juuri omalle asialleen? Tätä kysyy meistä moni, jonka duuniin kuuluu yhteistyö median kanssa. Mediasuhteiden rakentajien kannattaa ainakin keskittyä konkretiaan: miten medialle tarjottava juttu olisi kaikista mutkattomin muutettavissa mediassa uutiseksi?

– Aidanseiväskin on mielenkiintoinen, jos se on maalattu sopivilla väreillä, huomautti minulle YLE Tampereen toimittaja Pasi Koivuniemi ennen erästä koulutustani.

Pasi tiesi toimitustyön kokeneena ammattilaisena, mistä puhui. Yksi ja sama asia voi olla äärimmäisen kiinnostava tai myös täysin yhdentekevä näkökulmasta riippuen. Toiselle medialle harmaa aidanseiväs voi symboloida kiinteistöverotusta, toiselle raidallinen seiväs voi tarkoittaa osaa modernista tilataideteoksesta. Kiinnostuksen määrä riippuu median uutiskriteereistä ja uutispäivästä.

Maanantaina kiinteistöveropäätösten juuri tipahdettua postiluukuista voi aidanseiväs olla todella iso ja kiinnostava uutinen. Jo tiistaina uudet uutiset ovat nousseet otsikoihin, eikä seiväs ja sen värimaailma kiinnosta enää ketään. Aidanseipään medianäkyvyys on silloin nolla.

Medianäkyvyys ja epävarmuus kulkevat käsikynkkää

Mediasuhteissa ja medianäkyvyydessä on aina mukana epävarmuus. Tekee tiedottaja tai markkinoija hommansa kuinka hyvin tahansa, on päätösvalta ja viimeinen sana aina kuitenkin medialla ja journalistilla. Siksi medianäkyvyys ja takuuajattelu eivät sovi yhteen: lipevinkään viestintäkonsulentti ei pysty takaamaan sinulle haluamaasi näkyvyyttä toimituksellisessa mediassa.

Jos haluat viestisi mediaan juuri täsmalleen tietyssä muodossa, juuri täsmälleen tiettyyn aikaan ja juuri täsmälleen tietyssä laajuudessa, on ainoa vaihtoehtosi ostaa viestillesi mediasta mainostilaa kovalla rahalla.

Unohda siis tässä tapauksessa ansaittu media hetkeksi ja siirry suosiolla ostetun median puolelle.

Tee hyvä mediatiedote

Median uutiskriteerit on siis tunnettava. Check!

Epävarmuutta on pakko sietää. Check!

Mutta miten mediaa on syytä lähestyä käytännössä?

Hyvin kirjoitettujen ja kiinnostavaa lisämateriaalia sisältävien tiedotteiden lähettäminen on aina toimiva tapa lähestyä mediaa. Samoin mediakutsujen lähettäminen, joilla voitte kutsua mediaa kiinnostaviin tapahtumiinne. Molemmat ovat organisaatioiden ja median yhteisesti sopimien käytäntöjen mukaisia lähestymistapoja, jotka eivät herätä ihmetystä kummallakaan puolella mediapöytää.

Saako toimittaja mediasoitosta raivarin?

Onko toimituksiin ja toimittajille soittaminen sallittua? Vai saadaanko mediassa itku-potku-raivareita sen vuoksi, että tiedottajat ja markkinoijat soittelevat toimituksiin koko ajan?

Toimittajasta riippuen vastaus on kyllä ja ei.

Soittaminen mediaan kannattaa usein, sillä sen kautta omalle asialleen saa usein enemmän huomiota kuin pelkällä sähköpostikutsulla tai tiedotteella. Toisaalta jatkuva soittelu mediaan pelkästään aiheesta ”lähetin sulle muuten just tiedotteen, huomasithan sä sen varmasti?” ei ole missään tapauksessa kannattavaa. Varaudu ainakin vaihtamaan liittymääsi usein, sillä media oppii äkkiä numerosi eikä kohta enää vastaa soittoihisi.

Jos soitat mediaan, tarjoa silloin puhelullasi toimittajalle jotain lisäarvoa. Älä tee puhelinmyyntiä, siitä ei tykkää kukaan.

Räätälöi puhelun avulla tiedotteesi sisältö juuri sinulle tärkeille medioille sopivaan muotoon. Nosta puhelussa esiin jokin sellainen pointti, jota ei tiedotteessa ole korostettu, mutta joka on juuri tälle medialle ja toimittajalle erityisen tärkeää.

Näin puhelusi on oikeasti asiakaspalvelua medialle, eikä tyrkyttävää puheliinmyyntiä.