– Tehokas kriisiviestintä perustuu ennalta sovittuihin toimintamalleihin sekä nopeuteen ja avoimuuteen. Oikein toteutetulla kriisiviestinnällä voidaan vaikuttaa merkittävästi organisaatioiden toiminnan jatkuvuuteen poikkeustilanteissa sekä siihen, millaiset maine- ja liiketoimintavauriot yritykselle aiheutuvat, toteaa viestintäjohtaja Mikko Saariaho HKScan Oyj:stä.

Kriisiviestintätilanteet eivät tapahdu umpiossa tai eristyksissä muusta maailmasta. Usein kriisit heijastuvat moniin eri organisaatioihin ja toimijoihin samanaikaisesti. Näitä toisiinsa linkkautuvia toimijoita ovat esimerkiksi yritykset, etujärjestöt ja viranomaiset.

– Kriisiviestintätilanteessa on tärkeää, että eri toimijat hahmottavat omat roolinsa oikein ja että viestintä toimijoiden kesken on mahdollisuuksien mukaan koordinoitua, painottaa Saariaho.

Vastuu kuluttajista ja tuoteturvallisuudesta on painava

Eri teollisuuden aloilla on omia potentiaalisia kriisiuhkia, jotka vaihtelevat toimialojen kesken. Elintarviketeollisuudessa näitä ovat muun muassa tuoteturvallisuuteen liittyvät asia.

– Vastuu kuluttajista on painava. Ja tästä syystä laadun ja vastuullisuuden tulee olla elintarvikeyrityksen johtamisen DNA:ssa keskeisenä rakennuspalikkana. Esimerkiksi HKScanissa tätä riskiä hallitaan muun muassa sillä, että kontrolloimme yrityksenä koko arvoketjua, tilalta haarukkaan saakka. Tässä työssä ovat avainasemassa noin 10 000 sopimustuottajaamme sekä ammattilaistemme työ tuotantoyksiköissämme, kertoo Saariaho.

– Lisäksi on paljon erilaisia muita riskejä, jotka ovat uhkia elintarviketeollisuudelle, mutta myös lukuisille muille yrityksille. Näitä voivat olla muun muassa onnettomuudet, väärinkäytökset, epäonnistuneet lausunnot, henkilöstöjohtamisen ongelmat ja kulttuurierot.

Kriisiviestintävalmiudet vaihtelevat – oletko sinä valmiina?

Kriisiviestintätilanteiden lisäksi myös kriisiviestintävalmiudet vaihtelevat eri toimialoilla ja yrityksissä. Elintarviketeollisuudessa on erityisen tärkeää olla aina valmiina, sillä kuluttajien turvallisuudesta on pidettävä huolta.

– Koko elintarviketeollisuuden puolesta on vaikea ottaa kantaa sen kriisiviestintävalmiuksiin. Uskon kyllä, että monissa yrityksissä on vuosien mittaan hiottu poikkeustilanteiden johtamis- ja viestintäkäytäntöjä, sillä kuluttajarajapinnassa toimivat yritykset kohtaavat poikkeustilanteita silloin tällöin, Saariaho pohtii.

Tehokas kriisiviestintä olisi voinut toimia Länsimetrossa

Kysyttäessä mieleenpainuvaa kriisiviestintätapausta, mainitsee Saariaho Länsimetron. Siinä tapauksessahan metrohankkeen viivästyminen ja budjetin ylittyminen aiheuttivat ison kriisin Länsimetro-organisaatiolle. Ja tietysti myös suurelle joukolle espoolaisia joukkoliikenteen käyttäjiä.

– Länsimetro-organisaation uskottavuus oli julkisessa keskustelussa pitkään vaakalaudalla. Tilanteen vakauttamiseksi organisaation johtoa vaihdettiin. Mielestäni uusi johto lähti valintansa jälkeen liian pian julkisesti sitoutumaan vanhoihin aikataululupauksiin, jotka pian osoittautuivat taas epäonnistuneiksi, toteaa Saariaho.

Hänen mielestään olisi ollut parempi kertoa avoimesti, että hankkeen eri osa-alueet käydään perinpohjaisesti läpi ja uusi aikatauluarvio annetaan heti, kun tilannekuva on täsmentynyt.

– Olisi uskallettava kertoa myös se, että luotettavaa tietoa ei ole saatavilla. Jos tilannekuva ei ole selvä, on parempi olla arvailematta. Tämä pätee monenlaisiin viestintätilanteisiin.

– Mutta itsekin monessa hankalassa paikassa olleena tajuan sen, että tällainen katsomosta jälkikäteen tapahtuva tilanteen arviointi Länsimetron tapauksessa on paljon helpompaa kuin itse tilanteessa ratkaisujen tekeminen. Ja hienoa, että metro nyt kulkee, lopettaa Saariaho.

HKScan Oyj
Länsimetro Oy