Mediamyrsky syntyy usein, kun kriisiviestintää osaamattomat organisaatiot kertovat medialle mitä sattuu ja milloin sattuu. Totuuden kertominen heti alusta alkaen on paras vaihtoehto, vaikka se kuinka kivuliaalta ensin tuntuisikin. Lue journalistin vinkit ja näkemykset paremmasta kriisiviestinnästä.

Median aukoton logiikka on kriiseistä uutisoinnin suhteen seuraava: kriisit kiinnostavat mediaa, koska kriisit kiinnostavat yleisöä. Media saa kuitenkin tasaisesti pyyhkeitä siitä, että se ei osaa erotella todellisia kriisejä pienestä pintaporeilusta.

– Median pitäisi aina osata erottaa myrskyt vesilaseissa aivan todellisista kriiseistä, painottaa myös erikoistoimittaja Heidi Hagelin Sanoma Oyj:sta. Hagelin kirjoittaa tällä hetkellä juttuja muun muassa Taloussanomiin ja pääkirjoituksia Ilta-Sanomiin.

– Joskus vaikuttaa siltä, että lukijoita kiinnostavat enemmän ”helpot” ja käsinkosketeltavat kriisit kuin esimerkiksi todelliset globaalit kriisit.

Mediamyrsky laantuu kertomalla totuus (ainakin joskus…)

Yritys tai yhteisö voi itse valita monia erilaisia kriisiviestinnän toimintatapoja, joilla torjua mediamyrsky. Osa tavoista on hyviä, osaa kannattaa välttää parhaansa mukaan.

– Suosittelen aina kertomaan medialle suoraan totuuden. Erityisesti silloin jos yritys toimii kuluttajia kiinnostavalla toimialalla. Someaikana asiat etenevät julkisuudessa hurjaa vauhtia ja on todella vaikeaa, jos joutuu selittelemään omia sanomisiaan mediassa ja somessa jälkikäteen, varoittaa Hagelin.

– Huonoin toimintatapa on ensin kieltää, jos jo parin tunnin kuluttua joutuu saman asian myöntämään. Median kannalta toimivin tapa on kertoa, ketkä ihmiset yrityksestä kommentoivat asiaa ja antaa heille henkilöiden suorat yhteystiedot, Hagelin jatkaa.

Sote ja mediamyrsky: ”Mielenkiintoista ja haastavaa”

Talouspolitiikasta kiinnostunut Hagelin on viime aikoina kirjoittanut paljon sotesta.

– Soteuudistusta voi pitää aikamoisena kriisinä ihan jo siitä syystä, että on epäselvää ymmärtääkö tässä maassa edelleenkään kovinkaan moni koko uudistusta. Se on nyt kuitenkin suurin Suomen terveydenhuollossa koskaan tehty uudistus, muistuttaa Hagelin.

Soteen liittyy moni pienempi tai suurempi mediamyrsky, joissa riidellään ensin ”puheluista pörriäisille” kesken neuvottelujen ja heti sen perään ollaankin jo kaatamassa hallitusta.

– Toimittajan kannalta soteen liittyvät kriisit tekee yhtä aikaa sekä mielenkiintoisiksi että haastaviksi asian moninaisuus ja se, että niissä eivät riitele vain asiat vaan kyse on mitä suurimmassa määrin politiikasta. Sotessa ollaan hetkittäin oltu jopa tilanteessa, jossa ovat olleet vastakkain ”hallitus kaatuu” ja ”romutetaanko suomalainen erikoissairaanhoito”.

Stockman hyvä – Talvivaara paha

Mikä suomalainen yritys tai yhteisö on Hagelinin mielestä hoitanut kriisiviestintänsä hyvin? Vastaus voi yllättää, sillä kyseessä on kuitenkin viime vuosina kriisistä toiseen seilannut yritys.

– Stockmann on toistaiseksi onnistunut mielestäni varsin hyvin. Se on malliesimerkki yrityksestä, josta melkein kaikilla on mielikuva. Ja heidän asiakkaansa ovat varsin äänekkäitä erilaisilla sosiaalisen median areenoilla. Stockmannin Herkun myynnin yhteydessä Stockkan toimitusjohtaja laittoi itsensä aika lailla likoon, kiittelee Hagelin.

Huonointa Hagelinin mainitsemaa kriisiviestintäesimerkkiä ei tarvitse sen sijaan ihmetellä.

– Viime vuosien surullisin esimerkki on Talvivaara. Yrityksestä ja sen kriisiviestinnästä ei oikein millään keksi hyvää sanottavaa.