Hyvä kriisiviestintä on välttämättömyys silloin, kun kyseessä ovat ihmishenget tai muut yhteiskunnalle kriittiset asiat. Tärkeää kriisiviestintäosaaminen on kuitenkin aivan kaikissa organisaatioissa, sillä kriisit eivät juurikaan valikoi uhrejaan tai varoittele itsestään etukäteen. Kuinka lähellä kriisiviestintää oltiin viime viikon pakkasilla, kun Suomen sähkökapasiteetin riittävyydestä käytiin keskustelua mediassa?

Sähkönjakelun suurhäiriö voi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja. Koko Suomen kattavan sähkökatkon, eli ”black outin”, tuntihinnaksi on arvioitu noin 100 miljoonaa euroa. Jos häiriö koskisi koko Suomea, niin jo alle puolessa tunnissa se aiheuttaisi merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia.

– Yksittäisten kansalaisten kriisiin valmistautumisessa puhutaan yleensä ns. kotivarasta: Hanki kotiisi pilaantumatonta ruokaa, varaa lämpöä ja varmista toimivat patterit radioon. Krisiviestinnän keskeinen kanava on kansalaiselle Yleisradion uutiset, joiden kautta saa lisäinfoa ja ohjeita muun muassa sähkökatkoihin liittyen, kertoo Fingrid Oyj:n viestintä- ja tiedonhallintapäällikkö Marjaana Kivioja. Fingrid on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa.

Minkälaista hyvä kriisiviestintä on yrityksissä ja yhteisöissä?

Kansalaiset saavat viranomaisilta ohjeita kriiseistä selviytymiseen, mutta entäpä markkinoinnin ja viestinnän vastuuhenkilöt yrityksissä ja yhteisöissä? Mitä heiltä odotetaan? Jokaisen organisaation kriisiryhmässä – jos sellainen on jo ymmärretty perustaa – pitäisi aina olla mukana ainakin yksi kriisiviestintään perehtynyt henkilö.

– Pidemmässä sähkökatkoksessa tai täydellisessä black outissa on organisaatioiden viestintä- ja markkinointiväen tärkein tehtävä seurata luotettavia viestintäkanavia, välittää niiden viestejä eteenpäin ja seurata viranomaisten ohjeita. Samalla olisi tärkeää, ettei vahingossakaan osallistuisi erilaisten huhujen levittämiseen eikä ainakaan lietsoisi viestinnällään turhia pelkoja, jatkaa Kivioja.

Hyvä kriisiviestintä vaatii monia kanavia

Energiayhtiöillä, viranomaisilla ja muilla yhteiskunnalle kriittisen tärkeillä toimijoilla on käytössään monenlaisia viestintävälineitä keskinäiseen viestintäänsä. Yksi keskeisimmistä ovat Virve-viranomaispuhelimet, mutta joillakin organisaatioilla on käytössäään myös tavallisia matkapuhelimia vähemmän kriisiherkät satelliittipuhelimet.

– Myös kansallisesti kriittisen tärkeiden toimijoiden käyttöön toteutettu Krivat-kriisiviestintäsivusto on meillä hyötykäytössä, jatkaa Kivioja.

Sähkö riittää Suomessa

Talvella 2016 saavutettiin Suomessa sähkön kulutushuippu 15 105 MWh/h, joka on myös Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys. Helmi-maaliskuussa aurinko paistaa jo varsin lämpimästi ja päivä on pidentynyt. Näin ollen helmikuun 2018 lopun pakkasissa jäätiin selvästi vuoden 2016 lukemista.

– Sähkön riittävyys ei ollut uhattuna missään vaiheessa, rauhoittelee Kivioja.

– Luonnollisesti Fingridissä seurataan pitkien pakkaskausien aikana sähkönriittävyystilannetta hieman herkemmin. Tilanne muuttuisi siinä vaiheessa, jos joku suuri sähköntuotantoyksikkö tai esimerkiksi siirtoyhteys naapurimaihin vikaantuisi pidemmäksi aikaa.

Ennakoi kriisit ajoissa

Fingrid on tunnistanut useita erilaisia uhkia ja niiden yhdistelmiä, joiden toteutuminen voi aiheuttaa kriisin. Mahdollisia kriisinpaikkoja voisivat olla esimerkiksi sähkönjakelun suurhäiriö, toimimattomat sähkömarkkinat, sähkö- ja työturvallisuusriskit, maine- ja ict-riskit.

– Tunnistettuihin riskeihin varaudutaan meillä miettimällä ennakoivasti, miten kriisin voisi välttää ja ohjaamalla henkilöstöä turvalliseen työskentelyyn. Me myös harjoittelemme kriisintorjuntaa ja kriisiviestintää käytännössä. Tavoitteena on aina toteutuneen kriisin vaikutusten minimointi.