Sisältömarkkinoinnin tarkoitus on useimmiten myynnin lisääminen. Mutta voiko sisältömarkkinointi olla myyntisuppilosi tehoimuri? Mitä helpompaa asiakkaallesi on siirtyä sisällöstäsi ostajaksi, sitä parempi. Liian tyrkky ei kuitenkaan saa olla, sillä pakkopullan syömisestä ei tykkää kukaan. Johtavatko sinun sisältösi asiakkaasi myyntitunneliin – vai ojaan ja allikkoon?

Kun tuotat sisältöjä, on niillä aina jokin tarkoitus. Yksityishenkilönä haluat esimerkiksi kertoa kavereillesi tunteistasi ja arvoistasi. Yrityksenä voit tehdä aivan saman, mutta pääpaino on enemmän hyödyissä, vinkeissä ja tietenkin myynnissä. Kuinka asiakkaat saa parhaiten siirtymään somesisällöistä yrityksen omaan sisältöön?

– Tarjoa asiakkaallesi helppoa, yhden klikkauksen päässä olevaa toimintomahdollisuutta. Käytä erottuvia ja hyviä houkuttimia, kuten kilpailuja, ilmaisia oppaita ja viihdyttäviä testejä. Digitaalisessa markkinoinnissa tarvitaan myyntiputkea, jossa klikkaaja ei voi eksyä harhapoluille somesta muille verkkosivuille tai muiden sometileille, kertoo someasiantuntija Marja Nousiainen.

Toimintomahdollisuus voi olla uutiskirjeen tilaus, oppaan tai ilmaisten vinkkien lataaminen tai suora verkko-ostos. No miten asia siis on markkinointiviestijän kannalta, voiko sisältömarkkinointi olla myyntisuppilosi tehoimuri?

– Jos ei luo toimivaa putkea tai suppiloa, on turha harmitella, että somemarkkinointi ei tuo lisää myyntiä, tiivistää Nousiainen.

Marja Nousiainen on yksi kouluttajista Tee kiinnostavaa sisältömarkkinointia -koulutuksessa, joka järjestetään Helsingissä 7.2.2018.

Sometavoitteet kuntoon, niin voi tulla tuloksiakin

Somepalveluja on pilvin pimein, joten houkutus tuupata samaa sisältöä moneen eri palveluun on suuri. Nousiaisen kokemuksen mukaan monella yrityksellä on samoja seuraajia monessa eri palvelussa

– Facebook on monille kuluttajamarkkinassa ehdoton ykkönen, mutta Instagramin monipuolisuus on tehnyt siitä kovin kiinnostavan ja kasvavan. Jo pelkästään näiden kahden palvelun kanssa voi tulla asiakkaille tunne, että nyt samaa sisältöä tuupataan eri kanaviin – etenkin jos julkaisut automatisoidaan ja ne ovat aivan täsmälleen samanlaisia, varoittaa Nousiainen.

Monet yritykset ovat Nousiaisen mukaan onnistuneet sillä lailla, että jokaiselle some-kanavalle on mietitty omat selvät tavoitteet: mitä tehtävää juuri tämä somepalvelu auttaa viestintämme kokonaisuudessa?

– Facebookissa kerrotaan tuotteista ja ajankohtaisia alan uutisia ja Twitterissä asiantuntijat nostavat keskusteluun yhteiskunnallista ulottuvuutta. Linkedinissä puolestaan kerrotaan yrityksen kulttuurista ja miksi se olisi hyvä työpaikka ja Instassa päästetään asiakkaat kurkkaamaan yrityksen takahuoneeseen ja luodaan sitä lifestyleä, johon halutaan samaistua. Kuluttajabisneksen lisäksi tämä toimii myös b-to-b:ssä, huomauttaa Nousiainen.

Somemaailman suurin nousija ja pudottaja – ovatko ne tiedossa?

Nousiaisen mukaan somepalveluiden rankingissa ei ainakaan alkuvuonna tapahdu kovin suuria muutoksia.

– Instagramin kasvu on edelleen kovaa. Sehän on Facebookin omistuksessa ja sitä kautta panokset ovat isot – myös mainospuolella. Instagram Stories on kiinnostava tapa päästää ihmiset myös yritystilin ”iholle”. Tarjolla on rosoisempaa sisältöä, joka säilyy vain 24 tuntia, muistuttaa Nousiainen.

– Twitterin tuhosta on puhuttu jo vuosia, mutta aina se vain porskuttaa. Se on ehkä kuitenkin tärkeämpi yhteiskunnallisen keskustelun areenana kuin yritysten myyntikanavana.