”Kuinka teet journalistin elämän helpommaksi?” on kysymys, jota monen markkinointiviestijän kannattaisi pohtia. Tiedottaja ja journalisti voivat tehdä toistensa elämän helpoksi tai vaikeaksi. Markkinointiviestinnän ammattilaisen on ainakin syytä perehtyä etukäteen huolellisesti siihen mediaan ja niihin toimittajiin, joihin aikoo olla yhteyksissä. Tiedottaja-markkinoijan on myös hyvä ymmärtää, minkälaisissa duunipaineissa toimituksissa nykyään työskennellään. Oli sitten joulu tai juhannus.

Otavamediassa työskentelevä Virpi Valtonen tekee juttuja moneen mediaan. Hänen tekstejään löytyy ainakin Seurasta, Kotilääkäristä, Tv-maailmasta ja Vivasta. Jos esimerkiksi häntä haluaa lähestyä, kannattaa tutustua kaikkiin edellä mainittuihin “Seura-perheen” julkaisuihin.

– Useita yhteisöjen ja medioiden välisiä ongelmia voi helpottaa, jos osaava viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen tuntee hyvin lehden tai median, jolle hän tiedotteitaan lähettää. Kannattaa myös tutustua lehtien ilmestymisaikatauluihin. Ottaa päähän, kun hyvä juttu menee ohi liian myöhäisen infon vuoksi, Valtonen harmittelee.

Otavamedian Virpi Valtonen on yksi ”Tehokas mediaviestintä 2018” -koulutuksen luennoitsijoista.

Älä kohdenna viestintääsi väärin

Väärin kohdennettu tiedottaminen on ainakin Valtosta rasittava ongelma. Eikä hän ole ongelmansa kanssa yksin. Muotilehteen lähetetään surutta politiikkatiedotteita ja sisustuslehteen kauneusaiheisia tiedotteita.

– Kuinka teet journalistin elämän helpommaksi? No, lehtien lukeminen kannattaa aina. Käytännössä tiedottajan kannattaa tuntea kohteensa niin hyvin kuin mahdollista. Silloin säästetään aikaa molemmissa päissä, huomauttaa Valtonen.

Monta mediaa synnyttää jonglöörausta

Kiire on lisääntynyt lähes kaikkialla työelämässä. Toimitustyö ei ole säännöstä mikään poikkeus.

– Kiire on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, kun pelkän lehtijutun lisäksi tehdään samoista aiheista eri jutut digiin ja lisäksi usein myös sometetaan.

Valtonen tekee juttuja moneen julkaisuun, joka aiheuttaa ongelmia oman ajan- ja projektienhallinnassa.

– Täytyy olla oman työaikansa mestari eli hallita monen eri lehden aikataulut samaan aikaan. Harvoin on aikaa keskittyä vain yhteen juttuun kerrallaan. Monia juttuja jonglöörataan koko ajan yhtä aikaa.

Robotit eivät osaa kirjoittaa tunteista. Vielä…

Digitalisaatio etenee ja kaikki mahdollinen automoidaan. Miten tämä näkyy mediassa?

– Robotit eivät onneksi osaa – ainakaan vielä – kirjoittaa tunteikkaita tarinoita. Lyhyiden uutisjuttujen kanssa voi kuitenkin pian olla toisin, pohtii Valtonen.

Laatujournalismille on hänen mielestään kuitenkin entistä enemmän kysyntää valemedioiden jyllätessä. Vahvat ja hyvin työnsä tekevät pärjäävät, heikot karsiutuvat kovassa kilpailussa mediakentältä pois.

– Maineenhallinnassa auttaa parhaiten se, että tekee jutut vastaisuudessakin yhtä hyvin kuin ennenkin, eikä lähde kilpailemaan valemedioiden tai muiden työnsä hutiloiden tekevien medioiden kanssa.