Leikkaa-liimaa -journalismi ei käsitteenä ole virallisesti olemassakaan. Journalistin eettiset ohjeet kieltävät journalistia luovuttamasta päätösvaltaa toimitetusta sisällöstä ulkopuolisille tahoille, siis esimerkiksi tiedotteita tyrkyttäville yrityksille ja yhteisöille. Käytännössä leikkaa-liimaa -journalismi elää ja voi paremmin kuin koskaan. Monet mediat julkaisevat yritysten ja yhteisöjen mediatiedotteita jopa aivan sellaisenaan tai vain hiukan muutettuina.

Journalistit inhoavat leikkaa-liimaa -toimitustyötä, jossa tiedotteesta kopioidaan parhaat palat median omaa artikkelia tai ohjelmaa varten. Moni journalisti pitää asiasta puhumista ja koko termiä lähes kunnianloukkauksena. Kaikki journalistit eivät leikkaa-liimailua harrasta, mutta lähes kaikissa medioissa sitä tehdään.

Leikkaa-liimaa -journalismi on käytännössä totisinta totta. Eniten sitä näkee lyhyissä verkkouutisissa, jotka halutaan saada vaivattomasti ja nopeasti julkaistua. Joskus kiire on niin kova, että mediaan kopioidaan tiedote aivan kokonaisuudessaan. Silloin “media-artikkelin” viimeisillä riveillä näkyy myös tiedotteessa ollut lisätietojen antajan nimi ja hänen yhteystietonsa. Noloa kyseisen median kannalta, mutta ei kyllä kovin yleistä.

Leikkaa-liimaa -journalismi on osaavalle viestijälle mahdollisuus

Miten viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen pitäisi sitten leikkaa-liimaa -journalismiin suhtautua?

Asian moraalinen pohdinta on syytä jättää aivan suosiolla journalistien omaksi tehtäväksi. Ei olisi varmasti kenenkään etu, jos kaikki mediasisältö syntyisi vain tiedotteiden pohjalta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan median sisällöt syntyvät monen erilaisen prosessin seurauksena.

Viestintäammattilaisen kannattaa leikkaa-liimaa -keskustelussa keskittyä omaan duuniinsa ja hankkia itselleen hyvät mediasuhdetaidot. Siinä hommassa eräs keskeinen asia on toimiva mediatiedote, josta leikattavaa sisältöä voi medialle tarjoilla. Kun osaat tehdä toimivia mediatiedotteita, tarjoat medialle juuri sitä, mitä se tarvitseekin: valmista, laadukasta, kiinnostavaa ja merkityksellistä sisältöä, jossa on jokainen fakta kohdallaan.

Toimivan mediatiedotteen anatomia

Mistä aineksista toimiva mediatiedote syntyy?

Mediatiedotteesta pitää selvitä mahdollisimman nopeasti sen keskeinen sisältö (= otsikko kuntoon), lähettäjä ja päivämäärä. Näiden tietojen pohjalta journalistit pudottavat jo jatkosta suuren osan tiedotteista. Niiden tiedotteiden, jotka läpäisevät seulan, on syytä pitää sisällään myös kiinnostava ingressi ja faktapitoinen leipäteksti.

Tiedotteessa ei usein voi aivan kaikkea kertoa, joten lisätietoja pitää olla aina tarjolla. Lisätietojen antajaksi on syytä löytää juuri kyseisen aihepiirin asiantuntija, joka osaa myös tehdä yhteistyötä median kanssa. Firman tuppisuu introvertti ei ole tässä suositeltava valinta, vaikka hän olisikin aiheen paras asiantuntija. Muista myös varmistaa, että lisätietojen antaja on aivan oikeasti median tavoitettavissa tiedotteen julkaisuaikaan. Toimivaan tiedotteeseen kannattaa lisäksi koota mukaan linkkejä, joiden kautta löytyy tiedotteen aihepiiriin liittyviä kuvia, videoita, podcasteja, verkkosivuja ja sometilejä.