Vaikuttajamarkkinointi perustuu luottamukseen. Kun joku ihminen suosittelee sinulle tuotetta tai palvelua, on se paljon uskottavampaa kuin yrityksen omakehu. Ihmiset ovat myös muinaisista leirinuotioajoista lähtien kuunnelleet mielellään tarinoita. Vaikuttajamarkkinoinnissa suositukset ja tarinat kohtaavat – siksi se on niin tehokasta.

Kun halutaan tavoittaa organisaation kannalta keskeisiä kohderyhmiä, on vaikuttajamarkkinointi siihen tutkitusti tehokas tapa. Vaikuttajamarkkinoinnin tavoitteena on päästä käsiksi ihmisten asenteisiin, tietoihin ja ostokäyttäytymiseen.

– Vaikuttajamarkkinoinnilla edistetään tuotteiden ja palveluiden myyntiä, kuten muullakin markkinoinnilla. Yhä useammin sen tarkoituksena on myös työnantajamaineen parantaminen tai tietyn toimialan tunnettuuden kohottaminen ja kiinnostuksen lisääminen. Vaikuttajamarkkinointi tapahtuu tänä päivänä pitkälti sosiaalisen median eri kanavissa. Siksi sitä pitää miettiä osana digiviestintää, toteaa asiakkuuspäällikkö Laura Sarparanta Inforista.

Vaikuttajamarkkinointi toimii varsinkin somessa

Nykyään yhä suurempi osa kaikesta viestinnästä tapahtuu erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Vaikuttajamarkkinoinnin tärkeimpiä kanavia ovat blogit, vlogit, Snapchat, Instagram, ja julkaisuja voidaan jakaa myös facebookissa.

– Tutkimuksen mukaan blogeista etsitään nykyään usein tietoa ostopäätösten tueksi. Perinteinen printtijulkaiseminen on myös digikanaviin verrattuna hidasta ja kankeaa, kun digitaalisissa kanavissa pystytään nopeaan reagointiin ja dialogiin, sanoo Sarparanta.

Vaikuttajamarkkinointi ja työntekijälähettilyys tukevat toisiaan

Vaikuttajamarkkinoinnissa valitaan yhteistyötahot organisaation ulkopuolelta. Vaikuttaja voi olla bloggaaja, tubettaja, artisti tai vaikka urheilija.

– Yhteistyötä halutaan tehdä sellainen henkilön kanssa, jolla on seuraajina organisaation tai tuotteen tavoittelemaa kohderyhmää. Vaikuttajan tulee olla myös yrityksen arvojen kannalta sopivia, jotta heidän kauttaan voidaan kertoa yleisöä aidosti kiinnostavia tarinoita, tai kiinnostus onnistutaan luomaan vaikuttajan kautta. On oleellista, että heillä on jo olemassa oma yleisönsä sosiaalisessa mediassa, painottaa Sarparanta.

Vaikuttajamarkkinointi ja työntekijälähettilyys ovat kaksi eri asiaa. Työntekijälähettilyys kumpuaa organisaation sisältä päin. Työn tekijät ovat omilla kasvoillaan ja tarinoillaan mukana tukemassa organisaation viestintää ja sanomaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Vaikuttajamarkkinointi ja työntekijälähettilyys voivat kulkea käsi kädessä esim. siten, että yhteistyöhön valittu vloggaaja seuraa yhden päivän omasta työstään kertovien tekijöiden mukana. Vloggaaja kertoo tarinan seuraajilleen ja organisaation edustajat kertovat tarinaa omasta työstään, ja ovat siten oman työnsä lähettiläitä, sanoo Sarparanta.

Suomessa ovat vaikuttajamarkkinoinnin etiikka ja järjestelyt kunnossa

Viime vuosina vaikuttajamarkkinoinnin etiikkaan on kiinnitetty huomiota kasvavassa määrin. Koska ihmiset tutkitusti uskovat paremmin henkilökohtaisia suosituksia kuin mainontaa, niin on reilua, että ihmiset tietävät että kyseessä on kaupallinen yhteistyö. On myös olemassa ohjeistuksia, jotka neuvovat miten nämä kytkökset tuodaan julki. Suomessa sekä vaikuttajamarkkinointi että sen etiikka ovat hyvällä tasolla.

– Ping Helsinki on kasvanut kolmessa vuodessa merkittäväksi vaikuttajamarkkinoinnin tapahtumaksi Pohjoismaissa. Sekin kertoo osaltaan siitä, että vaikuttajamarkkinointi on alue, jonka hyödyntäminen ja kehittäminen on räjähdysmäisessä kasvussa, toteaa Sarparanta.