Sähköpostimarkkinointi on Suomessa pääosin hyvin ja lainmukaisesti hoidettua, kuten digimarkkinointi yleisestikin. Lähtökohtaisesti sähköpostimarkkinointi vaatii aina vastaanottajan suostumuksen. Suomessa on B2B-puolella kuitenkin myös ammattinimikkeen tai työtehtävän mukaan suunnattu sähköpostimarkkinointi mahdollista – myös ilman henkilön etukäteistä suostumusta. Millä keinoilla sähköpostimarkkinoija pitää itse itsensä lakituvan ulkopuolella?

Jos markkinoinnissa käytetään hyväksi henkilötietoja (kuten henkilön nimeä, sähköpostiosoitetta, IP-osoitetta tms.), niin sovelletaan henkilötietolain ja tietoyhteiskuntakaaren säännöksiä.

– Yleisimmät henkilötietolainsäädännön loukkaustilanteet liittyvät varmasti sähköpostimarkkinointiin. Sähköpostimarkkinoinnin osalta pääsääntö on, että se on sallittua vain vastaanottajan suostumuksella. Usein näkee tilanteita, joissa sähköpostimarkkinointia toteutetaan ilman vastaanottajan suostumusta, jolloin on kyse spämmistä. Tämä ongelma tulee esiin erityisesti, kun markkinoija on liittynyt yhteistyöverkostoon, jossa itse viestin lähettäminen toteutetaan kumppanin toimesta, eikä markkinoija ole huolehtinut siitä että sen mainoksia toimitetaan sähköisesti vain suostumuksen antaneille henkilöille, kertoo markkinointijuridiikan asiantuntija Sami Tenhunen.

Poikkeuksen tähän sääntöön tuo B2B-sähköpostimarkkinointi, jossa myös vastaanottajan työtehtäviin liittyvä sähköpostimarkkinointi on mahdollista edellyttäen kuitenkin, että jokaisen viestin yhteydessä annetaan mahdollisuus kieltäytyä markkinoinnin vastaanottamisesta.

– Toinen yleinen ”loukkaustilanne” lienee informointivelvollisuuden laiminlyönti, eli jos esimerkiksi kampanjan yhteydessä henkilö antaa markkinoijalle henkilötietoja sähköisellä lomakkeella tms., tässä yhteydessä ei ole annettu riittävästi tietoa siitä, mihin näitä henkilötietoja käytetään. Näiden tapahtumien taustalla on varmasti se, että henkilötietoasiat nähdään toissijaisena itse markkinointiviestiin / myynninedistämiseen nähden, eikä henkilötietonäkökulmaa mietitä tarpeellisella tarkkuudella, jatkaa Tenhunen.

Sähköpostimarkkinointi ja sen säännöt tutuiksi, niin vältät vaikeudet

Digimarkkinoinnissa on huomioitava säännöksiä monelta eri lainsäädännön osa-alueelta, joista olennaisimmat ovat varmasti kuluttajansuoja-, henkilötieto-, tekijänoikeus- ja tavaramerkkilainsäädäntö sekä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskeva lainsäädäntö. Lisäksi sovellettavaksi saattaa tulla vielä omaa erityislainsäädäntöä, mikä on tilanne markkinoitaessa esim. lääkkeitä, rahapelejä tai alkoholijuomia. Hallittava kokonaisuus voikin muodostua todella laajaksi.

– Kuluttajamarkkinoinnista hyvää ohjeistusta on yleisesti saatavilla Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta. Itse lait löytyvät puolestaan Valtion säädöstietopankki Finlexistä. Toimialakohtaista ohjeistusta löytyy asiaan vihkiytyneiden järjestöjen sivuilta, kuten Interactive Advertising Bureau Finlandin sivuilta sekä Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton sivuilta, vinkkaa Tenhunen.