“Olipa kerran video”, eli muista aina, kun markkinoit tai viestit jotain videolla, niin kerro myös tarina. Älä satuile turhia, mutta synnytä vastaanottajassa jonkinlainen tunne. Hyvä videotarina alkaa aina hyvästä videokäsikirjoituksesta.

Tarinalla on aina alku, keskikohta ja loppu. Olipa kerran tyttö ja poika, jotka tapasivat puistossa, käyvät kahvilla, rakastuvat, perustavat perheen, riitelevät mustasukkaisina, mutta saavat lopulta suhteensa tasapainoon ja elävät elämänsä loppuun asti onnellisina. Ei tuolla tarinalla vielä Oscar-palkintoa voiteta, mutta tarinan kuin tarinan draamankaari on yleensä hyvin yksinkertainen.

Tuotteen kohdalla tarina voi mennä seuraavalla tavalla: Olipa kerran ongelma, joka vaivasi suurta osaa ihmiskuntaa. Meillä Oy Firma Ab:ssä pohdittiin asiaa ja ratkaistiin ongelma valmistamalla uudenlainen tuote, joka on kilpailijoitamme edullisempi, tehokkaampi, kevyempi, ympäristöystävällisempi. Videolla Marjukka ja Timo näyttävät käytännössä, kuinka hyvin tuote toimii.

Olipa kerran video: Videokäsikirjoitus on jokaisen videon välttämätön perusta

Alla YouTube -sertifioitu strategisti Satu Suomi antaa omat vinkkinsä onnistuneeseen videokässärin toteutukseen.

Hyvän videokäsikirjoituksen tuntee näistä asioista:

  1. Hyvän videokäsikirjoituksen tunnistaa siitä, että videolle on asetettu tavoite, jonka ympärille se rakennetaan. Onko tavoitteena houkutella uusia asiakkaita vai rakentaa pysyvämpi suhde vanhoihin? Halutaanko videolla tiedottaa vai kasvattaa yrityksen presenssiä somessa? Tämä määrittelee pitkälti sen, mitä video sisältää ja miten asioista viestitään sekä minkälaisia kuvia käytetään.
  2. On tärkeää tuntea videon kohdeyleisö ja millä kielellä heitä halutaan puhutella. Onko videon kieli vakava, rento, leikkisä vai humoristinen? Käytetäänkö slangia vai pysytäänkö kirjakielessä? Väritetäänkö video hymiöillä tai iskulauseilla? Puhutellaanko suoraan yleisöä vai kerrotaanko heille tarina?
  3. Käsikirjoitusta rustatessa tulee myös miettiä tarkoin, millainen tunnetila videolla halutaan katsojalle luoda. Mikä on se tunne, joka halutaan katsojalle jäävän, kun video on päättynyt ja millä tavoin tämä tunne halutaan luoda. Onko se tunne voimaantunut, innostunut tai helpottunut, kun katsoja on saanut ratkaisun ongelmaansa? Millaisella musiikilla, esiintyjän maneereilla, kuvilla ja tekstillä tunne luodaan?
  4. Rytmi on tärkeä osa videokokemusta. Kukaan ei jaksa katsoa monotoniaa eikä myöskään täyttä tykitystä pitkään. Käsikirjoitusta luodessa tulee pohtia, missä kohtaa kannattaa luoda pieniä hengähdystaukoja ja antaa tiedon imeytyä katsojaan – ja missä kohtaa antaa vain mennä. Tekstiplanssit ovat helppo tapa tauottaa video.
  5. Lopuksi tulisi miettiä, mihin ja miten katsoja ohjataan videosta. Ohjataanko heidät ostamaan tuote, klikkaamaan lisätiedoista vai tykkäämään yrityksen FB-sivuista? Ohjataanko heidät sanomalla vai näyttämällä?

Kaikki yllä mainitut kohdat auttavat myöhemmin ymmärtämään, kuinka hyvin video on toiminut, sillä niiden pohjalta on helppo rakentaa metriikat, joilla voit seurata videon tehokuutta. Tuliko lisää tykkäyksiä tai myyntiä? Miten kampanja tai video levisi? Millä kielellä katsojat siitä puhuivat?

  • Vältä liian monen tyylin käyttämistä samassa videossa. Näin video pysyy koherenttina.
  • Pyri pitämään käsikirjoitus napakkana, jolloin vältetään liika informaatiotulva. Pilko pitkä käsikirjoitus ennemmin useammaksi erilliseksi videoksi, kuin että yrität ympätä kaiken tiedon samaan videoon.
  • Iteroi. Vältä käsikirjoituksen kirjoittamista kerralla valmiiksi. Luo kässäristä muutama erilainen variaatio ja testaa niiden toimivuutta ennen tuotantoa.