EU:n tietosuoja-asetus tulee sovellettavaksi 25.5.2018. Asetusta sovelletaan sellaisenaan koko EU:n alueella, joten se koskee yhtälailla suomalaista kuin muissakin EU-maissa harjoitettavaa markkinointia. Nyt käynnissä olevana siirtymäaikana yritysten on saatettava henkilötietojen käsittelykäytäntönsä asetuksen mukaisiksi. Missä kunnossa henkilötietojen käsittely on sinun organisaatiossasi?

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä rekisteröidyille, eli henkilöille joiden henkilötietoja käsitellään, tulee uusia oikeuksia, jotka yritysten on huomioitava. Erityisesti digimarkkinoinnin osalta on huomioitava henkilöiden oikeus vastustaa profilointia, joka tulee kyseeseen silloin, kun henkilötietoja käsitellään rekisteröidyn henkilökohtaisten ominaisuuksien tai mieltymysten arvioimiseksi esim. mainonnan kohdentamiseksi.

– Markkinoijan on rekisterinpitäjänä myös huomioitava, että sen tulee pystyä osoittamaan, että sen toteuttama henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaista. Jos markkinoinnissa käytetään alihankkijoita, kuten esimerkiksi markkinointiautomaatiopalveluiden tarjoajia, on lisäksi huomioitava asetuksesta tulevat vaatimukset tällaisten henkilötietojen käsittelysopimusten sisällölle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen alihankkijan kanssa tehtävässä sopimuksessa on oltava ainakin tietosuoja-asetuksessa yksityiskohtaisesti listatut lausekkeet, kertoo markkinointijuridiikan asiantuntija Sami Tenhunen.

EU:n tietosuoja-asetus ei ole mörkö suomalaisille

– Kokemukseni mukaan erityisesti markkinointisäännökset ovat Suomessa aika hyvin hallussa, ja niitä myös noudatetaan pääosin hyvin. Mitään villi länsi -meininkiä ei juurikaan ole havaittavissa, vaikka aina välillä tällaistakin saattaa esiintyä erityisesti ulkomaisten rahapeliyhteisöjen markkinoinnissa, toteaa Tenhunen.

Hänen mielestään markkinoijan on aina kuitenkin hyvä pitää mielessä, että hän itse tai organisaationsa (eikä esim. mainostoimisto) on viimekädessä vastuussa markkinointinsa lainmukaisuudesta, oli kyseessä sitten EU:n tietosuoja-asetus tai muu henkilötietolainsäädäntö tai sitten markkinointisäännökset.

– Oman markkinoinnin lainmukaisuuden arvioinnissa oma tuntuma on hyvä lähtökohta: jos jokin markkinointiviestissä tai toteutustavassa tuntuu arveluttavalta, on todennäköistä, että jotain on pielessä.

Tenhusen mukaan on vaikea arvioida Suomen eroja muihin maihin, sillä esimerkiksi markkinoinnin hyvän tavan vastaisuus on vahvasti sidoksissa yhteiskunnallisiin arvoihin, jotka luonnollisesti poikkeavat toisistaan maittain.

– Moni maa – Suomi mukaan lukien – soveltaa esim. Kansainvälisen kauppakamari ICC:n markkinointisääntöjä, jolloin tiettyjä yhteisiä pelisääntöjä on sitouduttu noudattamaan, muistuttaa Tenhunen.