Suomalainen journalisti ja journalismi ovat pulassa. Sisältöä syntyy koko ajan enemmän virallisten medioiden ulkopuolella. Sisältömarkkinointi onkin yksi journalistien ehdottomia inhokkisanoja. Mikä muu journalisteja nykyisin jurppii?

Sisältömarkkinointi ja digitalisaatio haastavat journalismin. Se ei ole enää mikään uutinen. Monien sisältömarkkinoijien omissa märissä unissa sisältömarkkinointi tulee lähes kokonaan korvaamaan perinteisen journalismin. Itse en tähän usko.

Journalisteille ja journalismille sisältömarkkinointi on kirosana. Se on aika ymmärrettävää, sillä varsinkin huonosti tehty sisältömarkkinointi sotkee aivan surutta kylmät faktat ja siirappisen markkinointisisällön keskenään. Suomessa valemedioiden kultakausi onneksi oli ja meni jo, mutta esimerkiksi Donald Trumpin maailmankuvan hahmottamisessa valemediat näyttelevät edelleen keskeistä osaa. Niin tai näin, journalistin ohjeiden mukaan sisältömarkkinointi on yksi suurimmista synneistä, johon journalisti voi syyllistyä.

Suomalainen journalisti, minkälainen tiedote sinua jurppii?

Journalisteja jurppii myös moni muu asia. Useaan niistä voi viestinnän ja markkinoinnin tekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan. Tässä suoria lainauksia suomalaisilta journalisteilta tiedotteisiin liittyen. Minkälaisista tieodtteista journalistiit tykkäävät ja mistä eivät?

Tällaisista tiedotteista journalistit eivät tykkää:

”Hahmoton, kärjetön, diibadaabaa piursuava, turhaa hehkuttava, tietoja vain hieman heruttava”
”Nämä sanat eivät toimi tiedotteessa: ennätys, erikois, hirmu, huippu, hyper, super. Ei mutua vaan tutkimustietoa ja oikeat mittakaavat”
”Markkinointi-höpö-höpö ei uppoa, oman alan slangi ja isot kirjaimet eivät peitä sitä, jos tiedotteessa ei kertakaikkiaan ole mitään uutisoitavaa”
”Viipyily, peittely, ylitieteellinen teksti, liioittelu ja vähättely sekä tilannetajun puute – ne eivät toimi”
”En lue, jos tiedote on tylsä, pakkopullatyypinen, puolitotuudellinen, kiero tai yhdentekevä”

Tällaisista tiedotteista journalistit tykkäävät:

”Keskity olennaiseen, ei mainostekstiä eikä oman alan jargonia ja muita ylisanoja, suoraan asiaan”
”Vetävä otsikko, edellisen lauseen oltava riittävän kiinnostava, jotta lukisi seuraavankin, yllättäviä käänteitä, selvää suomea, kuvaa asian muutoksia”
”Asiat selkeään järjestykseen, kuka tekee -mitä-missä-milloin, ei anglismeja (esim. titteleissä), hyvät linkit & yhteystiedot & taustamateriaalit”
”Ajankohtaisuus, tärkeimmät asiat ensin, lisää tiedotteita jos tilanne elää, linkkejä kuviin & videoihin”
”Rehellisyys, kiinnostavuus, merkityksellisyys laajassa kontekstissa, kerro tuloksista”