Mediasuhteiden hoito ei ole aina helppoa. Suomi ei ole Amerikka, mutta trendi on selvä myös meillä: perinteisen median luotettavuutta kyseenalaistetaan ja se on joutunut vetäytymään puolustuskannalle. Miten itse suhtaudut asiaan? Jos itseäsi koskeva mediauutisointi ei ole juuri oman mielesi mukaista, niin onko vika silloin automaattisesti mediassa?

Media ja sen toimintalogiikka ovat monille ihmisille ja organisaatioille suuri mysteeri. Miksi mediassa julkaistavaksi päätyvät juuri tietyt asiat, mutta jotkin toiset jutut taas eivät? Uutiskriteerit vaihtelevat eri medioiden välillä suuresti. Myös uutispäivät eroavat toisistaan selvästi. Hesari ja Maaseudun Tulevaisuus ovat kiinnostuneita erilaisista aiheista ja teemoista. Hiljaisena kesäpäivänä uutiseksi kelpaa melkein aihe kuin aihe, mutta kiireisempänä uutispäivänä mediaan ei saa läpi todella kiinnostaviakaan juttuja.

Nämä perusteet eivät kuitenkaan riitä kaikille ihmisille selitykseksi. Niinpä perinteistä mediaa epäillään nykyään yhä enemmän erilaisista salaliitoista ja piiloagendoista. Samaan aikaan useat näistä samoista epäilijöistä uskovat – tai haluavat uskoa – silmät kirkkaina vaihtoehtoisia totuuksia tyrkyttäviin valemedioihin. Amerikan tuore presidentti tekee tätä etunenässä ja osa suomalaisista perässä.

Jos tämä ei vielä riitä, niin faktantarkastajien rinnalle ovat nyt nousseet valefaktantarkastajat.

Mediasuhteiden hoito kannattaa, riitely ei

Jos media on joskus kohdellut sinua, läheisiäsi, duunikavereitasi tai organisaatiotasi kaltoin, muistat sen varmasti pitkään. Nämä kokemukset heijastuvat mediasuhteisiisi: luotatko mediaan ja pidätkö sitä yhteistyökumppanina? Vai onko media uhka ja vihollisesi?

Mediasuhteiden hoito kannattaa. Median ja sen edustajien kanssa riitely, toisten medioiden suosiminen toisten kustannuksella ja joidenkin kiusallisiksi koettujen medioiden boikotointi eivät ole suositeltavia strategioita. Ei silloinkaan, kun olet mielestäsi joutunut mediassa väärin ymmärretyksi. Eikä siitäkään huolimatta, että Donald Trump on tällaisen toimintatavan aloittanut ja julistanut sodan USA:n perinteiselle medialle. Se, mikä sopii Amerikan presidentille, ei sovi suomalaiselle yritykselle tai yhteisölle. Itse en ainakaan riskiä ottaisi.

Oletko median silmissä hyvis vai pahis?

Osa firmoista ja ihmisistä on median silmissä lähtökohtaisesti hyviksiä, osa taas pahiksia. Suuruus on mediassa usein rumaa ja pieni puolestaan kaunista. Toisaalta suuret yritykset ovat merkityksellisempiä kansantaloudelle ja panostavat markkinointiin sekä mediaviestintään enemmän kuin pienet. Niinpä suuryrityksiä käsitellään mediassa huomattavasti pienempiä enemmän. Sekä hyvässä että pahassa.

Erityinen ongelma tästä hyvis vs. pahis -tilanteesta muodostuu niille ulkomaisille yrityksille, joilla on Suomessa merkittäviä kotimaisia kilpailijoita. ”Suosi suomalaista” on iskulause, joka mediassa on sisäistetty huolellisesti. Suomalainen yritys on aina median suosikki ja sen kuulumisista media on kiinnostunut. Ulkomaalainen kilpailija on puolestaan hiukan epäilyttävä toimija, jota usein myös media pitää jonkinlaisena uhkana.