Twitterin 140 merkin mittaiset päivitykset tuntuvat joskus ehkä lyhyiltä, mutta toimivan mediatiedotteen otsikoksi niissäkin on noin 100 merkkiä liikaa. Kaikki viestintä tiivistyy ja lyhenee samanaikaisesti kun viestien määrä kuitenkin kasvaa vauhdilla. Tiedotteen otsikon pitää hurmata vastaanottajansa sekunnissa.

Tiivis otsikointi ei ole eduksi vain mediatiedotteessa vaan se on tärkeässä osassa kaikissa muissakin viestinnän muodoissa: artikkeleissa, raporteissa, tutkimuksissa, pöytäkirjoissa jne. Somessa tiivistäminen on kaikki kaikessa, sillä palvelusta riippumatta lyhyt ja napakka viestintä tuo parhaan tuloksen. Kun saat otsikkosi tai pääviestisi tiivistettyä viiteen sanaan / enintään 40-50 merkkiin, niin viestisi tehokkuus paranee huomattavasti.

Minkälaisista tiedotteista journalistit tykkäävät?

Olen tivannut useilta eri medioissa työskenteleviltä journalisteilta, minkälainen on hyvä tiedote. Tässä heidän suoria lainauksiaan:

”Keskity olennaiseen, älä kirjoita mainostekstiä äläkä käytä oman alasi jargonia ja muita omitusia ylisanoja, mene suoraan asiaan”

”Vetävä otsikko on itsestäänselvyys, mutta tiedotteen edellisen lauseen oltava aina riittävän kiinnostava, jotta lukija lukisi sen seuraavankin, mediatiedotekin tarvitsee yllättäviä käänteitä, sen on oltava selvää suomea, ja kyettävä kuvaamaan jonkin tärkeän asian muutoksia riittävän selkeästi”

”Laita asiat selkeään tärkeysjärjestykseen, kerro kuka tekee -mitä-missä-milloin, älä käytä anglismeja (esim. titteleissä), mukaan hyvät linkit & yhteystiedot & taustamateriaalit”

”Ajankohtaisuus on ykkönen, laita tiedotteeseen tärkeimmät asiat ensin, lähetä lisää tiedotteita, jos tilanne elää, muista laittaa mukaan linkkejä kuviin & videoihin”

”Ole mediatiedotteessa rehellinen, kirjoita kiinnostavista ja merkityksellisistä asioista mieluiten laajassa konteksttissa, kerro tuloksista, älä aikeista ja suunnittelmista”

Kieroilu ei toimi tiedotteissakaan

Journalistien inhokkitiedotteiden perusominaisuuksia ovat puolestaan nämä:

”Hahmoton, kärjetön, diibadaabaa pursuava, turhaa hehkuttava, tietoja vain hieman heruttava tiedote on kauhistus”

”Nämä sanat eivät toimi tiedotteessa: ennätys, erikois-, hirmu, huippu, hyper, super. Älä kerro mutu-tietoja vaan aitoa tutkimustietoa, jossa on oikeat mittakaavat”

”Markkinointi-höpö-höpö ei uppoa journalisteihin eikä tiedottaja oman alan slangin käytöllä ja HUUTAVILLA ISOILLA KIRJAIMILLA pysty peittämään omaa tietämättömyyttään – tai sitä, ettei tiedotteessa kertakaikkiaan ole mitään uutisoitavaa”

”Viipyily, peittely, ylitieteellinen teksti, liioittelu ja vähättely sekä tilannetajun puute – ne eivät toimi”

”En lue, jos tiedote on tylsä, pakkopullatyypinen, puolitotuudellinen, kiero tai yhdentekevä.”