Miten sinä voit varautua mediamurrokseen, jonka seuraava vaihe on jo täällä: Twitter ei esimerkiksi ole enää aivan entiseen tapaan toimituksellisen median suosiossa. Ainakin Ylessä Facebook ja YouTube ovat kuitenkin edelleen vahvoja pääsomekanavia, joita sekä Instagram että Snapchat hyvin tukevat. – Hoida ennemmin yksi somekanava hyvin, kuin monta kanavaa huonosti, kehottaa Ylen sosiaalisen median tuottaja Antti Hirvonen. Mutta miten se tapahtuu käytännössä?

Antti Hirvonen on Ylen Kioski-mediakonseptin vastaava tuottaja. Kioskissa kerrotaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista erilaisten medioiden ja kanavien välityksellä: on perinteistä telkkaria, nettisivuja ja useita somekanavia. Uusiin somekanaviin ei olla juuri nyt hakeutumassa.

– Painopisteenä meillä on Facebook ja YouTube, jotka ovat pääsomekanavamme. Instagram ja Snapchat ovat meille tukisomekanavia, joissa on paljon varaa kasvaa, mutta jotka eivät mielestämme täytä pääsomekanavan kriteereitä. Twitterin rooli vähenee. Emme kuitenkaan lopeta vielä twiittaamista, mutta olemme jo vähentäneet sitä, kertoo Hirvonen.

– On parempi hoitaa yksi somekanava hyvin, kuin monta huonosti. Siispä somekanavia ei kannata ottaa käyttöön yhtään enempää kuin resurssit antavat myöten. Kun somekanavan avaa, on tärkeää miettiä sille asiakaslupaus, kohderyhmä, tavoitteet ja mittarit, joilla sitä seurataan. Mikäli kanavaa ei voi esim. resurssimielessä tällä intensiteetillä hoitaa, sitä ei kannata avata ollenkaan, listaa Hirvonen.

Miten sinä voit varautua mediamurrokseen: vieko potkut saanut journalisti kohta työsi?

Median murros alkaa vasta vähitellen upota journalistien ja muiden median tekijöiden omaan tajuntaan. Markkinoijat ja viestijät eivät myöskään oikein ymmärrä, minkälaiset mahdollisuudet heillä on tavoittaa samoja yleisöjä kuin medioillakin.

– Median haltuunotto on mahdollista omin voimin, mutta se edellyttää ensinnäkin näkemyksellistä johtamista ja sen jälkeen rahallista panosta, esimerkiksi mediatiimien vahvistamista. Itse näen, että kun toimituksissa työt vähenevät ansaintamallien murenemisen myötä, riittää toimittajille hyvinkin uudenlaista työsarkaa sellaisissa yrityksissä, jotka rakentavat itselleen mediatiimejä uutta digiaikaa taklaamaan, uskoo Hirvonen.

Älä tärkeile somessa

Some alkaa olla hallussa jo monella suomalaisella yrityksellä ja organisaatiolla. Hirvosen mielestä suomalaisten someosaamisessa on myös nähtävissä piristymistä. Samalla organisaatioiden someviestinnästä on vähentynyt turhan tärkeys, joka on Hirvosen mielestä pelkästään hyvä asia.

Verohallinto otti ennakkoluulottomasti haltuun Snapchatin. Pisteet siitä. Osuuspankki-ryhmä puolestaan rekrytoi suuren digitiimin, joka ottaa digitalisaation haltuun laajalla rintamalla, mainitsee Hirvonen muutaman hyvän esimerkin.

Telkkari toimii myös ilman antennipiuhaa

Median käyttötavat muuttuvat meillä kaikilla jatkuvasti. Miten “someguru” Hirvosen mediakulutus jakaantuu erilaisten kanavien kesken?

– En ole lukenut paperilehteä oikeastaan enää vuosiin. Silloin tällöin selailen paikallista Länsi-Uusimaa -lehteä huoltoasemalla. Lineaarista televisiota katsomme vain, koska lapset haluavat katsoa sieltä viikonlopun perheohjelmia, esimerkiksi Possea ja Haluatko miljonääriksi -visaa. Tästä syystä toisessa telkkarissa on edelleen antennipiuha, toisesta otin sen jo pois, kertoo Hirvonen.

– Meillä tv on muuttunut enemmän näytöksi, jonne peilataan milloin Netflixiä, milloin HBO:ta ja milloin Yle Areenaa. Somen osalta kuvailisin itseäni pintapuoliseksi suurkuluttajaksi. Sisältöä virtaa silmieni ohi niin valtavasti, että aniharvaan jaksan enää keskittyä.