Mediabuffet, eli ”all you can eat”-tyyppinen uutispalvelu, on mediamurroksen seuraava vaihe. Musiikkimaailmassa on jo mm. Spotify, jonka kautta voi hankkia itselleen melkein kaiken musiikin yhdellä kuukausimaksulla yhdestä paikasta. Luotettavia laatu-uutisia yhdestä paikasta tarjoavia palveluja on jo USA:ssa, kohta varmasti myös Suomessa. Kuinka tämä muutos vaikuttaa mediasuhteisiin ja markkinointiin mediassa?

– Mediamaailman muutos kohti yhden luukun ”all you can eat”-uutispalveluja on väistämätön, uskoo Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö Juha Honkonen.

– Yhdysvalloissa on jo huomattu, että yhden luukun periaate toimii mediapalveluissa siinä missä musiikissa ja tv-sarjoissakin. Yhdellä kuukausimaksulla saatava ”all you can eat” -uutispalvelu viehättää median kuluttajia helppoudellaan. Ja yleensä bisneksessä ovat menestyneet juuri sellaiset ideat, jotka kumpuavat kuluttajien tarpeista, toteaa Honkonen. Hän on päivätyönsä ohella myös osakkaana Readom-nimisessä yrityksessä, joka rakentaa tällaista yhden luukun periaatteella toimivaa uutispalvelua.

Mediabuffet & digital first

Printtilehdistön ja verkkomedian välinen kilpailu on näillä näkymin Suomessa jo ohi. Verkko on niskan päällä kaikkialla.

– Digital first -ajattelu on lyönyt täysin läpi esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomissa, Helsingin Sanomissa ja iltapäivälehdissä. Myös Yle ja MTV laittavat suuretkin uutiset nettiin heti. Skuuppeja ei enää säästellä vanhoihin päätuotteisiin eli paperilehteen tai tv-uutisiin, kertoo Honkonen.

– Sanomalehdissä on myös entistä enemmän yhteisiä sivuja. Levikit laskevat, mutta kokonaistavoittavuus kasvaa. Tulot hiipuvat mutta niin myös menot. Tuloja toivotaan katoavien ilmoitustulojen sijasta lukijoilta. Mikä on toimivin maksumuurimalli?, listaa Honkonen suomalaisen median suuria ja ajankohtaisia kysymyksiä.

Nopea media ei aina syökään hidasta

Nykyään puhutaan yhä enemmän toisaalta ”nopeasta mediasta” mutta toisaalta myös ”hitaasta mediasta”. Mistä niissä on kyse?

– Hitaaseen mediaan kuuluvat paitsi perinteiset paperilehdet myös televisiosta tai radiosta tiettyyn aikaan seurattavat uutislähetykset. Samat organisaatiot tekevät myös nopeaa mediaa, jota kulutetaan jo enimmäkseen matkapuhelimella. Nopea media kerää suuret massat, mutta hitaasta journalismista vielä maksetaan, selvittää Honkonen.

Ei liikaa peeärrää tiedottamiseen

Monet asiat muuttuvat mediassa, mutta mediasuhteissa journalistien ja markkinointiviestijöiden välillä perusperiaatteet pysyvät voimissaan. Luultavasti näin käy myös uusien mediabuffet-palvelujen kohdalla.

– Pidän itse siitä, ettei mediajakelulistoja kuormiteta turhilla viesteillä vaan ainoastaan tärkeistä asioista tiedotetaan. Liika pr kannattaa suodattaa tiedottamisesta pois, kehottaa Honkonen.

– Hyvä tiedote on tehty valmiiksi uutismuotoon, eli tärkein asia on kärjessä ja taustat ja toimivat yhteystiedot hännillä. Tällainen rakenne ja tyyli helpottavat asian käsittelyä mediassa ja ehkäisevät tekstin deletoimista ilman perehtymistä.

– Tämä ei tietenkään tarkoita, että hyvä toimittaja julkaisisi tiedotteen mediassa sellaisenaan, Honkonen painottaa.