Journalisti viihtyy somessa kuten me muutkin kuolevaiset. Siksi myös mediatiedotteiden jakaminen kannattaa somessa. Tiedotteeseen liitetty hyvä kuva, video tai infografiikka lisäävät niin toimittajien kuin muidenkin someseuraajiesi kiinnostusta tiedotettasi kohtaan.

Suomessa ajatellaan edelleen helposti niin, että Facebook = some. Ja onhan ajatuksessa sen verran perää, että ehdottomasti suurin somepalvelu Suomessa on nimenomaan Facebook. Mutta missä somepalveluissa suomalaiset journalistit eniten luuravaat?

– Facebook tavoittaa Suomessa lähes kaikki, mutta erityisesti Twitter on Suomessa toimittajien kansoittama palvelu. Oikein muotoiltu ja jaettu twiitti saattaa tavoittaa erittäin hyvän määrän varsinkin uutistoimittajia, kertoo Ylen palvelupäällikkö ja someaktiivi Kari Haakana.

Tee tiedotteestasi somempi

Haakanalla on toimittajatausta, joten hänellä on perinteinen journalistin suhtautumistapa tiedotteisiin: ne eivät ole sellaisinaan kovin kiinnostavia vaikka tiedotteista toki jutunaiheita löytyykin.

– Pelkkä yksittäinen tiedote tuskin vielä riittää aktiivisen somekeskustelun aloittajaksi. Mikäli tiedotteen muodossa on kuitenkin jotakin kiinnostavaa, sitä voidaan lähteä jakamaan jo pelkän muotonsa vuoksi. Infografiikka tai video saattavat olla tällaisia hyviä tiedotteeseen liitettäviä muotoja ja ominaisuuksia, joiden avulla tiedottaja ja markkinoija voivat yrittää lisätä tiedotteen näkyvyyttä, arvelee Haakana.

Journalisti tarttuu helpommin hyvin muotoiltuun tiedotteeseen

Valmiiksi jutuksi / artikkeliksi kirjoitettu tiedote otetaan journalistien keskuudessa vastaan kahdella eri tavalla: nykyisin medioissa ollaan yhä useammin tyytyväisiä siihen, että teksti on valmiiksi artikkelimuotoista ja helposti lainattavissa median omaan käyttöön. Toisaalta eräät journalisti kokevat valmiiksi artikkelien muotoon kirjoitetut tiedotteet heidän tontilleen tunkeutumisena ja jopa heidän varpailleen astumisena. Haakanan lähestyminen tähän asiaan on rakentavan diplomaattinen.

– Tiedotteen muokkaaminen helposti lähestyttäväksi ja kiinnostavaksi on aina kannattavaa. Sillä ei häviä mitään, mutta mahdollsuudet tiedotteen suurempaan huomioon paranevat. Toimittaja tarttuu kyllä tiedotteeseen, jos se sisältää uutisoimisen arvoisia asioita, mutta hyvä ja kiinnostava tiedote voi parhaimmillaan olla elämys tavalliselle kuluttajallekin, muotoilee Haakana.

Journalisti selaa Twitteriä työmatkallaan

Kun haluaa tavoittaa journalistin somesta tiedotteellaan – tai ylipäätänsäkään – niin ei ole aivan sama, mihin aikaan tiedotteen somessa julkaisee. Toimialat ja somepalvelut eroavat toinen toisistaan, mutta Haakana tarjoaa hyvän esimerkin:

– Twitterissä hyvä aika tiedotteen jakamiseen on arkiaamu klo 8.15-8.50. Tällöin suuri osa toimittajista on työmatkalla, todennäköisesti joukkoliikenteessä ja käyttävät aikaansa Twitterissä, kertoo Haakana.

– Toki Twitteriin laitettava mediatiedote ja sen saate on hyvä muotoilla siten, että tiedotteen pääasia käy selville itse tweetistä linkkiä avaamatta, vinkkaa Haakana.